Epidauroksen teatteri
| Epidauroksen teatteri | |
|---|---|
 Epidauroksen teatteri. |
|
| Sijainti | Asklipieío, Epídavros, Argolis, Peloponnesos, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen teatteri |
| Valmistumisvuosi | noin 350–300 eaa. |
| Suunnittelija | Polykleitos nuorempi |
| Julkisivumateriaali | kalkkikivi |
|
|
|
 |
|
Epidauroksen teatteri on antiikin aikainen kreikkalainen teatteri Epidauroksen Asklepieionin arkeologisella alueella, joka sijaitsee nykyisessä Epídavroksen kunnassa Peloponnesoksella. Se on parhaiten säilynyt antiikin kreikkalainen teatterirakennus[1] ja yksi suurimmista ja kuuluisimmista aikakauden teattereista.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teatteri on rakennettu noin vuonna 350–300 eaa. Sen suunnitteli Polykleitos nuorempi,[2] joka suunnitteli myös antiikin Kreikan suurimman teatterin Megalopoliin teatterin.[3] Teatterirakennus on ollut osa Epidauroksen Asklepieionia eli Asklepioksen pyhäkkö- ja parantolakokonaisuutta, ja sijaitsee pyhäkön kaakkoispuolella. Sen tarkoituksena on ollut potilaiden viihdyttäminen teatteriesityksillä.[4] Koska teatteri oli rakennettu klassisen ajan lopulla tai jälkeen, siellä ei todennäköisesti esitetty yhtäkään uutta kreikkalaista tragediaa, vaan kaikki esitykset olivat varhaisempien näytelmien uudelleenesityksiä.[5]
Teatteri on kaivettu ja osin kunnostettu osana Epidauroksen kaivauksia ja tutkimuksia, jotka alkoivat vuonna 1881.[4] 1950-luvulta lähtien teatterissa on järjestetty säännöllisesti antiikin kreikkalaisten näytelmien uudelleenesityksiä osana vuosittaista Ateenan ja Epidauroksen festivaalia.[6] Ensimmäiset esitykset olivat vuosina 1938 ja 1954, ja festivaali perustettiin Epidauroksen festivaalin nimellä vuonna 1955.[7] Monet kuuluisat näyttelijät ja laulajat ovat esiintyneet teatterilla tämän jälkeen.[8]
Vuodesta 1988 teatteri on Asklepieionin ohella osa Unescon maailmanperintökohdetta Asklepioksen pyhäkkö Epidauroksessa.[9]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teatteri on lähes puolikaaren muotoinen ja rakennettu kalkkikivestä Kynortion-vuoren (nykyinen Charaní) rinteeseen. Koko teatterin halkaisija on noin 127 metriä. Näkymä teatterin katsomosta suuntautuu pohjoisluoteeseen kohti Asklepieionin laaksoa ja taustalla olevia vuoria. Katsomon puolikaaren keskellä on ympyränmuotoinen orkhestra, jossa khoros esiintyi. Sen halkaisija on noin 21,5 metriä. Orkhestraa reunustaa matala reunakiveys ja sen keskellä on alttarikivi.[2][1][5][8]
Orkhestran taustalla on ollut kaksikerroksinen skene eli näyttämörakennus, jonka alimman kerroksen julkisivun puolella on ollut 10 pylvästä ja keskellä kattoa tukemassa 4 pylvästä. Kummankin kerroksen kummassakin päässä on ollut kaksi neliönmuotoista huonetta. Näyttämörakennuksen ja orkhestran välissä on ollut 14 joonialaisen pylvään päälle rakennettu proskenion eli näyttämökoroke, jossa näyttelijät ovat esiintyneet. Korokkeen kummassakin päässä on ollut ramppi, joka on laskeutunut katsomon ja näyttämörakennuksen välissä rakennuksen itä- ja länsipäässä olleille suurikokoisille parados-porttirakennuksille. Kummassakin portissa on kaksi oviaukkoa, joista toinen on johtanut näyttämörampeille ja toinen katsomoon.[2][1][5][8]
Teatterissa oli alun perin 34 penkkiriviä. 100-luvulla eaa. sen yläosaan lisättiin poikittaisuuntainen välikäytävä (diazoma) ja sen yläpuolelle jyrkempään osuuteen 21 penkkiriviä, jolloin rivejä oli yhteensä 55. Pystysuuntaiset käytävät jakavat alaosan 12 ja yläosan 22 katsomolohkoon. Suurin etäisyys näyttämöltä ylimpään katsomoriviin on 54 metriä ja ylimmän katsomorivin korkeus orkhestraan verrattuna on 22 metriä. Teatterin viimeisen ja laajimman vaiheen penkkiriveistä 34 alinta oli omistettu merkkihenkilöille ja Asklepioksen papistolle, ja 21 ylintä tavalliselle kansalle. Alimman rivin kaikkein arvostetuimmilla paikoilla on ollut selkänojat. Ennen laajennosta teatteriin mahtui noin 6 200 katsojaa ja laajennoksen jälkeen eri arvioiden mukaan 13 000–15 000 katsojaa.[2][1][4][5][8]
Teatteri on kuuluisa erinomaisesta akustiikastaan, sillä näyttelijöiden ääni kuuluu esiintymislavalta vaivatta myös ylimmälle penkkiriville. Jo antiikin aikana teatteri oli arvostettu myös kauneutensa ja harmonisten mittasuhteidensa vuoksi.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Epidauros, Peloponnesos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d Epidauros, Theater Perseus. Viitattu 9.11.2015.
- ↑ Two important archaeological sites of the Peloponnese have reopened Visit Greece. Viitattu 9.11.2015.
- ↑ a b c The Great Theatre of Epidaurus epidavros.gr. Viitattu 9.11.2015.
- ↑ a b c d The Ancient Theatre of Epidaurus Greeka.com. Viitattu 9.11.2015.
- ↑ Athens & Epidaurus festival Visit Greece. Viitattu 9.11.2015.
- ↑ History Athens & Epidaurus Festival Athens & Epidaurus Festival. Arkistoitu 6.2.2018. Viitattu 9.11.2015.
- ↑ a b c d The Epidauros Theatre Visit Ancient Greece. Arkistoitu 11.10.2015. Viitattu 9.11.2015.
- ↑ Sanctuary of Asklepios at Epidaurus UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 9.11.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Epidauroksen teatteri Wikimedia Commonsissa
